Aistiesteettömyys kotona

Aistiesteetön koti

 

Millainen aistimaailma kodissasi vallitsee? Suunnittele kotisi aistiesteettömäksi, ja palaudut paremmin arjen pyörityksestä.

Koti on paikka, jossa useimmat meistä haluavat rentoutua ja palautua arjesta. Koti voi kuitenkin huomaamattasi kuormittaa aisteja ja lisätä stressiä, jos valot häikäisevät, lattiat kopisevat ja tuolinjalat kirskuvat.

– Ihmiset viettävät ison osan päivästä kuormittavissa tiloissa ja tilanteissa. Lapset meluisissa päiväkodeissa ja kouluissa, aikuiset työpaikan hälyssä. Sitten kotiin tullessa kaikki ovat äreitä. Kuormituksen purkamiseksi tarvitsisimme vastapainoa ja aivojen lepuuttamista, kuvailee Satakunnan ammattikorkeakoulun erityiskasvatuksen lehtori Hanna Hannukainen.

Hannukainen miettii työkseen tilojen aistimaailmaa: sitä, miltä tila näyttää, kuulostaa, tuntuu ja jopa tuoksuu. Hän on mukana esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmässä, joka tutkii, kehittää ja suunnittelee aistiesteettömiä koteja erityisryhmien ja aivan tavallisten ihmisien tarpeisiin.

Aistiesteetön = aisteille mahdollisimman miellyttävä

Perinteisesti esteettömyys ajatellaan leveiksi oviksi, mataliksi kynnyksiksi ja riittäviksi pyörähdysympyröiksi. Aistiesteettömyys menee pidemmälle ja huomioi myös aistit. Kirskuvatko tuolit, kopiseeko lattia, häikäiseekö valaistus?

– Ihmisten sietokyky erilaisia ääniä, värejä ja materiaaleja kohtaan vaihtelee paljon. Erityisryhmiin kuuluvat ja erityisherkät voivat kuormittua valtavasti äänestä, johon toinen ei kiinnitä edes huomioita, Hannukainen kuvailee.

 – Aistiesteetön suunnittelu tähtää siihen, että jokaisella on kodissaan yhtäläinen mahdollisuus purkaa päivän aikana syntynyttä kuormitusta, vieläpä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla, hän jatkaa.

Hannukaisen tutkimusryhmä kehittää parhaillaan neljää erilaista aistiesteetöntä kotia. Mukana on vahvaa tukea tarvitsevien autistien ryhmäkoti, muistisairaiden palveluyksikkö, ikäihmisen kotia simuloiva mallitila sekä tavallisen 6-henkisen perheen koti Porin Asuntomessuilla.

– Aistiesteettömyys ei ole vain erityisryhmien asia, vaan siitä hyötyy ihan jokainen. Jopa viidesosa ihmisistä on erityisherkkiä, eivätkä he aina itsekään tunnista sitä. Olemme kehittäneet tarkistuslistan, jonka kanssa kuka tahansa voi käydä läpi kotinsa akustiikan, ärsykkeet, tärinät, värinät ja hajut ja selvittää onko jotain sellaista, jota voisi parantaa.

 

Koti saa olla käyttäjänsä näköinen

Aistiesteettömyyttä tukevat maanläheiset, harmoniset värit, selkeä sisustus ja kaikesta ylimääräisestä riisuttu ympäristö, jossa äänet ovat hallittuja ja pehmeitä. Myös vihersisustaminen ja luonnon läheisyys rauhoittavat aisteja.

– Kuormituksen purkaminen ei tarkoita yksinomaan X-asennossa makaamista sohvalla. Joku rentoutuu taiteen keskellä, toinen vetäytymällä olohuoneesta erilliseksi sisustettuun lukusoppeen. Pienet lapset rakastavat majoja, piilopaikkoja ja purkavat kuormitusta myös liikkumalla. Jokainen meistä on erilainen, siksi erilaisten kohteiden suunnittelussa kuuntelemme asukkaita herkällä korvalla.

Aistiesteettömän kodin kannalta hankalia ovat mm. metallijalkaiset tuolit, kylmät ja kovat laatoitukset, räikeät värit ja voimakkaat kuvat. Myöskään sisustuslehdistä tuttu vitivalkoinen koti ei ole paras ratkaisu, sillä valkoiset pinnat saattavat häikäistä tai vaikeuttaa tilojen hahmottamista.

 

 

Aistien huomiointi parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia

Kun perheenjäsen palaa kotiin otsa rypyssä ja äännähtää ovelta äreästi moi, on hän aistien lepuuttamisen tarpeessa. Hannukainen myöntää itsekin muuttuvansa kireäksi silloin, kuin kuormitus on kasvanut liian suureksi.

– Jokaiselle on tärkeä löytää oma keinonsa palautua päivästä. Minä itse hyödynnän kotiin tullessani siirtymäriittiä, jossa vietämme päiväkodista palanneen lapsen kanssa hetken rauhassa yhdessä ennen leikkejä ja ruoanlaittoa. Hieron lapsen hermoradat kevyesti läpi, ja olemme hetken päästä valmiita jatkamaan iltaa.

Aistiesteettömässä kodissa voi purkaa energiaa ja levätä häiritsemättä muita tai häiriintymättä itse.

– Kyse ei ole pelkästään fyysisistä tiloista, vaan toimintakulttuurista. Aisteille miellyttävässä kodissa on helpompi oppia hallitsemaan tunteitaan ja stressiä – olla mukava ja ystävällinen perheenjäsen.

 

Liune luo viihtyisyyttä aistiesteettömään kotiin

Tilojen muunneltavuus tukee Hanna Hannukaisen mukaan aistiesteettömyyttä. Liune-väliovijärjestelmä mahdollistaa tilojen erottamisen ja toisaalta yhdistämisen. Kääntyviltä ovilta vapautuvat lisäneliöt voi käyttää oman kotinsa viihtyisyyden parantamiseen.

Akustiikka: Liune-ovien ääneneristävyys on 30 % parempi kuin tavallisen kääntyvän puulaakaoven ja ne ovat pääasiallisesti kaikki massiiviovia. Lisäksi Liune-ovet liukuvat pehmeästi, eivätkä paiskaudu tai pidä ääntä sulkeutuessaan.

Visuaalisuus: Kontrastit palvelevat näköaistia. Aistiesteettömään kotiin kannattaa siksi valita selkeästi erottuva ovi ja puolestaan siitä helposti hahmotettavissa oleva vedin. Jos haluaa lasi- tai peilioven, Hannukainen kehottaa kiinnittämään huomioita sijoitteluun niin, etteivät ovet heijasta valoa tai harhauta peilautuvalla näkymällä näköaistia.

Lue Porin Asuntomessujen aistiesteettömästä kodista ja sen arkkitehtuurista täältä!