Äänitekninen tiivistys ja ääneneristävyys

Kipsilevyllä on alhainen taivutusjäykkyys ja korkea omapaino, mikä tehostaa sen ääntä vaimentavaa vaikutusta, joten ääneneristävyys on mahdollista saavuttaa alhaisinkin kustannuksin.
Kun halutaan parantaa väliseinien ääneneristyskykyä, käytetään pehmeää ja joustavaa mineraalivillaa. Ääneneristyksissä villan ei ole hyvä täyttää koko runkotilaa ettei seinä pullistu liian paksusta villasta. Esimerkiksi 66 mm rankaa käytettäessä 50 mm mineraalivilla on sopiva ja vastaavasti 66 mm villa 95 mm rangalla.
Ääneneristyksen osalta (toisin kuin lämmöneristyksessä) mineraalivillakaistojen väliin voi jäädä vähäisiä rakoja ilman, että sillä on vaikutusta eristävyyteen.

Ääneneristys rakennuksessa

Ääneneristyksellä tarkoitetaan äänen siirtymisen estämistä, joka ei kuitenkaan pääasiallisesti perustu äänen absorptioon. Ääneneristys jaetaan ilmaäänen- ja askelääneneristävyyteen. Ilmaääneneristävyyttä tarvitaan kahden tilan välillä yksityisyyden ja meluttomuuden takaamiseksi. Askelääneneristävyyden avulla pyritään välttämään esimerkiksi liikkumisesta, kuten kävelemisestä aiheutuvaa häiriötä.

Tavoite on kahden huonetilan välillä saavutettava ilmaäänenristävyys ja rungossa etenevä ääni syntyy askelista välipohjassa ja siksi askelääneneristys onkin myös hyvin merkityksellinen. Monissa rakennusmateriaaleissa kuten kipsilevyssä, kitkahäviöitä on runsaasti ja tällöin kipsilevyssä runkoääni vaimenee nopeasti. Ääniaallossa väliaineet kuten ilma tai rakennuksen rungon hiukkaset liikkuvat. Jokaisen liikkeen yhteydessä syntyy kitkaa joka vähentää liikkeen nopeutta. Ilmassa vaimeneminen on vähäistä, tosin jos tila huomioidaan tekstiileillä, mineraalivillalla ja vaahtomuoveilla vaimennus tehostuu.

Ääni etenee noin 340 m/s, jos äänen taajuus on 100 ärähdystä (100Hz) yhden heilahduksen aikana ääni etenee 340/100=3,4 m. Tätä sanotaan aallon pituudeksi. Kun ääni kohtaa kiinteän lujan rakenteen, joka estää äänen siirtymistä, ilmamolekyylien liikenopeus hidastuu ja lähes pysähtyy rakenteeseen.

Äänenvaimennus

Huoneessa tarvitaan äänenvaimennusta kuuluvuuden parantamiseksi, äänen leviämisen vähentämiseksi sekä äänitason alenemisen myötä työympäristön viihtyvyyden parantamiseksi.

Äänitasot

Äänenpainetta mitataan desibeleissä, dB.

Ilmaääneneristävyys

Seinien ja välipohjien ilmaääneneristävyydessä otetaan huomioon se, että rakenteet vähentävät niihin kohdistuvaa äänenpainetta. Mitä enemmän rakenteet vähentävät äänenpainetta, sitä enemmän ne eristävät ääntä.

Askelääneneristävyys

Askelääneneristävyys seinissä ja välipohjissa riippuu siitä, kuinka hyvin ne vähentävät rakenteissa kulkeutuvaa ääntä. Askeläänitaso mitataan aina viereisestä tilasta. Mitä alempi äänitaso on, sitä parempi on askelääneneristävyys.

Teräsrankaseinien ääneneristävyys

Levyseinän ääneneristys riippuu seinän kummallakin puolen olevien levyjen määrästä, tukirakenteen tukien mitoista, siitä onko käytössä yksin- vai kaksinkertainen tukirunko ja tyhjän tilan eristävyydestä. Mitä enemmän ja mitä painavampia levyjä käytetään, sen parempi on eristysteho. Tukirungon tukien suurempi koko lisää äänieristystä, kaksinkertainen runko eristää paremmin ääntä kuin yksinkertainen ja tyhjän tilan eristys parantaa ääneneristystä erityisesti kaksinkertaisten tukirakenteiden yhteydessä. Seinässä, jonka äänieristys on erittäin hyvä, on kipsilevyt sijoitettu kaksinkertaisen runkorakenteen molemmin puolin, ja runkorakenteen tyhjä tila on eristetty mineraalivillalla.

Yleisin huoneseinä on sellainen, jonka rungossa on teräsrangat asennettuna erikoiskovilla kipsilevyillä. Märkätila vaatii tiheämmän teräsrankajaon ja mahdollisia kalustetukia.

Ovien ääneneristävyys

Seinässä oleva ovi huonontaa seinän ääneneristävyyttä useastakin eri syystä. Ovella on usein huonommat ääneneristävyysominaisuudet kuin seinärakenteella. Lopputulos riippuu seinän ja oven ääniluokista ja siitä, missä suhteessa eri ääniluokkia on pinta-alaan nähden. Käytettäessä ääniluokittelemattomia ovia ovat tulokset alle 25 dB luokkaa. Vielä hyvin yleisesti käytetty ontto puristettu 40 mm ovi tai puulaakaovi antaa ääneneristävyyttä 12-14 dB kun taas Liunen 25 mm massiiviovi antaa 19-22 dB eli Liunen ovi on huomattavasti parempi massansa ansiosta.

Seinärakenteen ääneneristävyydet on yleensä 35-55 dB, koska normaalisti ääneneristävyydeltään parhaissa seinärakenteissa ei ole ovia ollenkaan. Ovet tulee aina asentaa ja tiivistää ääniluokiteltujen ovien ohjeiden mukaan. Liunen ääniluokiteltu ovi mitattiin laboratoriossa Rw32 dB.

Kolot, raot ja pistorasiat rakenteissa

Jokainen äänieristettyyn seinään asennettava pistorasia huonontaa seinän äänieristystä. Tätä huononemista voidaan vähentää tiivistämällä pistorasian ympärys kipsilaastilla tai mineraalivillalla, tai asentamalla seinään ylimääräisiä kipsilevyjä.

Raon tai aukon merkitys seinämän ilmaääneneristävyyteen on huomattava. Erittäin pienetkin tiivistämättömät raot vaikuttavat rakenteen eristävyyteen. 
Työn suorituksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti rakenteen tiiviyteen ja huolelliseen rakennustapaan. Seinissä, joissa on kaksinkertainen levyverhous, levysaumat tulee asettaa limittäin ensimmäiseen levykerrokseen nähden. Kaikkien saumojen takana tulee olla runko kiinnitystä varten. Rakenteet tulee liittää ovi- ja ikkunakarmeihin, kivi- ja levyrakenteisiin seiniin, välipohjiin, pilareihin, palkkeihin jne. siten, että liittymän väli täytetään mineraalivillalla tai vastaavalla materiaalilla ja tiivistetään tarkoitukseen soveltuvia tiivistemassoja käyttäen.

Pienten rakojen ääniteknisiin tiivistyksiin käytetään erityisesti niihin tarkoitettuja tiivistyskittejä (elastisia massoja), jotka ovat yleensä akrylaattilateksipohjaisia ja joustavia. Ne tekevät saumasta riittävän ilmatiiviin, mikä on ääniteknisesti oikeaoppisen rakenteen ensimmäinen perusedellytys. Ääneneristys ei aseta tiivistekitille erityisominaisuusvaatimuksia. Tärkeintä on kitin hyvä tarttuvuus ja kohtuullinen joustavuus.